Kun yritys tai yhdistys suunnittelee uusia nettisivuja, ensimmäinen kysymys on usein: mitä tämä maksaa? Hinnan vaihteluväli on laaja, koska sivuston laajuus, tavoitteet ja tekniset vaatimukset eroavat paljon toimialoittain. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä nettisivujen hinta muodostuu, esimerkkejä erilaisista kustannustasoista sekä vinkkejä siihen, miten tehdä järkeviä päätöksiä ilman, että tärkeistä asioista tingitään.
Nettisivujen hinta rakentuu tyypillisesti suunnittelusta, sisällöntuotannosta, teknisestä toteutuksesta, integraatioista ja ylläpidosta. Suunnittelu kattaa konseptin, sivukartan, käyttöliittymän ja ulkoasun. Tekninen toteutus sisältää julkaisujärjestelmän asennuksen, teeman kehityksen tai räätälöinnin, sivupohjat sekä lomakkeet. Integraatiot voivat olla esimerkiksi CRM- tai varausjärjestelmiä, maksupalveluita tai markkinoinnin automaatiota. Ylläpitoon kuuluvat sivuston päivitykset, tietoturva, varmuuskopiot ja palvelinresurssit.
Lisäksi kustannuksiin vaikuttavat domain ja hosting. Domain on verkkotunnus, jonka vuosihinta on yleensä kymppejä. Hostingin kuukausikulu vaihtelee muutamasta eurosta useisiin kymppeihin riippuen suorituskyvystä, tietoturvasta ja tuesta. Mikäli liikennettä on paljon tai sivustolla on vaativa hakutoiminto tai verkkokauppa, palvelinresursseihin kannattaa panostaa.
Kustannuksia ohjaavat myös sisällöt. Jos tekstit, kuvat ja videot tuotetaan alusta alkaen ammattilaisen toimesta, budjetti kasvaa, mutta usein lopputuloksen selkeys ja konversio paranevat. Käytännön havaintona: yrityksissä, joissa sisällöt jätetään viimeiseksi, projekti viivästyy ja kustannukset kasvavat lisätyön vuoksi. Kun sisältörunko on määritelty varhain, kehitys sujuu ripeämmin ja lasku pysyy hallinnassa.
Pieni yrityssivusto: 800–3000 €. Sopii yksinyrittäjälle tai paikalliselle toimijalle, joka tarvitsee 3–6 sivua, selkeän yhteydenottolomakkeen ja kevyen ulkoasun. Usein toteutetaan valmisteeman pohjalta ja räätälöidään kevyesti. Ylläpidon ja hostingin kulut: noin 10–50 € kuukaudessa. Esimerkki: hierojayritys, joka haluaa palvelukuvaukset, hinnaston ja ajanvarauslinkin ulkoiseen järjestelmään.
Kasvavan yrityksen sivusto: 3000–10 000 €. Sopii organisaatiolle, joka tarvitsee monipuolisempia sivupohjia, kieliversioita, blogin ja integraatioita (esim. uutiskirje, CRM). Ulkoasu räätälöidään brändiin ja suorituskyky optimoidaan. Ylläpitoon varataan tyypillisesti 50–200 € kuukaudessa sisältäen tietoturvan, päivitykset ja varmuuskopiot. Esimerkki: B2B-palveluyritys, joka julkaisee säännöllisesti artikkeleita ja liidimagneetteja sekä mittaa konversioita.
Verkkokauppa tai räätälöity ratkaisu: 10 000–50 000 € ja yli. Kun mukaan tulee laajat tuotekatalogit, maksutavat, varastonhallinta, monikielisyys ja integraatiot ERP- tai kassajärjestelmiin, työmäärä kasvaa. Lisäksi tarvitaan kuormankestävyyttä ja testausprosesseja. Ylläpidon kuukausikustannus voi nousta 200–1000 € tasolle, jos mukana on valvontaa, SLA-tukipalvelua ja erillisiä testiympäristöjä. Esimerkki: brändi, joka myy kansainvälisesti ja tarvitsee dynaamisia kampanjasivuja sekä hakukoneystävällisen tuotetietorakenteen.
- Määrittele tavoitteet tarkasti. Jos tärkein mittari on yhteydenotot, panosta lomakkeisiin, selkeään hierarkiaan ja nopeuteen. Vältä ominaisuuksia, jotka eivät tue päätavoitetta. Tämä vähentää kehitystunteja ja ylläpitokulua. - Hyödynnä valmisteemaa harkiten. Hyvä, kevyesti muokattava teema voi säästää satoja tunteja. Varmista, että teeman päivityspolku on selkeä ja suorituskyky riittävä. - Tee sisältö etukäteen. Kirjoita pääsivujen luonnokset, kerää referenssit ja valitse kuvat ennen kehitystä. Kehittäjä käyttää vähemmän aikaa paikka- ja rakennekorjauksiin, mikä näkyy laskussa. - Suunnittele iteratiivisesti. Aloita ydinsivuista ja laajenna myöhemmin. Näin kassavirta pysyy hallinnassa ja opit käyttäjädatasta, mihin kannattaa panostaa.
Kaksi usein kysyttyä kysymystä: 1) Kannattaako sivut tehdä itse vai ostaa? Jos aikaa ja perusosaamista on, pienet sivut onnistuvat tee-se-itse-työkaluilla muutamalla kympillä kuussa. Ammattilaiselta ostaminen on perusteltua, kun vaaditaan brändinmukaista visuaalisuutta, saavutettavuutta, integraatioita tai suorituskykyä. 2) Mitä piilokuluja voi tulla? Yleisimmät ovat lisäosien lisenssit, kuvapankit, kieliversiot, analytiikka- ja uutiskirjetyökalujen maksulliset tasot sekä sisällön jatkuva päivittäminen. Näihin kannattaa varata vuosibudjetti, ei vain kertaluonteinen kehitysraha.
Yhteenvetona nettisivujen hinta riippuu ennen kaikkea tavoitteista, sisällön laajuudesta ja teknisistä vaatimuksista. Hyvin määritelty scope, realistinen aikataulu ja ennakoitu ylläpitobudjetti pitävät hankkeen hallittavana. Jos haluat tarkentaa oman projektisi kustannusarviota, kartoitetaan yhdessä tavoitteet, sisällöt ja integraatiotarpeet ja laaditaan läpinäkyvä tarjous, jossa on vaihtoehtoiset polut eri budjeteille.
Napsauta tätä linkkiä superneva.fi jos haluat tietää lisää!